torstai 24. joulukuuta 2015

Jouluna 2015

"On hanget korkeat, nietokset,
vaan joulu, joulu on meillä!
On kylmät, paukkuvat pakkaset
ja tuimat Pohjolan tuuloset,
vaan joulu, joulu on meillä."
 
Jouluaattona 2015 Vetelissä Keski-Pohjanmaalla

 
Miltei lumeton maisema; aurinko kajastaa taivaan rannassa

Lähes valkea joulu; lunta 5cm
 
 
Sakke iltapäivälenkillä; jänön jäljet kiinnostavat  

Räyringin järvi ja hentoinen jääpeite
 
 
 
Oi anna, Jumala, armoas,
kun joulu, joulu on meillä!
Ja kansaa suojaa sun voimallas,
meit´ auta näkemään taivaitas,
kun joulu, joulu on meillä!

Vetelin kirkko
 
 


Joulun sanoma
 
 

maanantai 14. joulukuuta 2015

Joulukuusen etsintä

Joulukuun alussa lähdin isäni kanssa metsään tutkailemaan joulukuusitarjontaa. Joulukuusen etsintä on kuulunut joulunaluspuuhiin jo vuosikymmeniä mutta itse en ole päässyt vuosiin mukaan. Perinteisesti pappani on jo pitkin syksyä koulunnut metsää ja merkinnyt sopivia puita, joista sitten voi joulun alla valita tai etsiä itse vielä paremmin. Viimeisenä viikonloppuna ennen joulua kuusi on sitten haettu kotiin.

Tällä kertaa etsimme kuusta neljään eri taloon ja vaatimukset olivat erilaisia. Mummolaan saa olla isompi kuusi, siskolleni pikkukuusi, vanhemmillani ei haittaa, vaikka kuusi on hieman toispuoleinen ja veljelleni riittää ihan peruskuusi. Minä taas vietän jouluni muitten patojen äärellä, joten omaa en tarvitse. Kuusiahan riitti ja edellisvuosina merkittyjäkin tuli useampi vastaan. Isäni kulki edellä ja minä perässä kameran kanssa.


Sinisellä nauhalla on pitkin syksyä merkitty mahdollisia joulukuusia.

Tässä lienee tulevia joulukuusia.

Kävisikö joku näistä?


Latva olisi kuulemma hyvä.


Jäätyneet mustikat. Ihan kaikkea ei marjanpoimijat ole repineet metsästä...


Puolukoitakin löytyi vielä.
Paljon oli myrskyssä kaatuneita puita. Tämä oli yksi suurimmista.

Tältä kaatunut puu näytti toiselta puolelta. Aika pinnalla on kallioinen maaperä.


Kaatuneita puita. Paljon olisi isäni mukaan siis metsähommia tiedossa.


Tässä on kuvattuna aika ennen maantietä. Hieman on vanha kulkutie kasvanut jo umpeen.

Muurahaisten asumus. Kokoa keolla oli n. 1,5 metriä. Kyllä siellä luulisi tilaa riittävän murkuille.

Ei ollut vielä puro jäässä joulukuun alussa.


Lajintuntemus vol 5

Tässä viimeisessä lajintuntemuksessa en julkaisekaan kuvia kasveista vaan nyt saavat vuoronsa ne muut lajit, jotka onnistuin tallentamaan kesällä. Kaikkea sitä luonnosta löytyykin!

Ensimmäiset kuvat punamustasta kipittäjästä eivät ole tarkkoja, sillä vauhti oli kova. Onneksi jotain jäi kuvaan muistoksi.





Lisää kuvateksti
Juhannusillan kalasaalis koko komeudessaan.

Näetkö mikä ruohonkorsien joukossa tutkailee maailmaa?

perjantai 27. marraskuuta 2015

Kaunis suuri kuu

Olen monesti ihaillut ikkunastani taivasta ja yrittänyt kuvata sitä, mutta valokuvissa se ei vain näytä niin hienolta. Olen pari kertaa sattunut kulkiessani huomaamaan täysikuun matalalla, jolloin se on näyttänyt suurelta, esimerkiksi 28.10. aamulla. Kuvissa se näyttää todella pieneltä...




 



Eikö teistäkin kuu näytä joskus suuremmalta kuin tavallisesti? Silloin kun se on matalalla? Minua kiinnosti tämä ja googlaamalla löysin selityksen Wikipediasta. Se on kuuilluusio eli optinen harha, joka saa kuun näyttämään suuremmalta sen ollessa lähellä horisonttia kuin sen ollessa korkealla taivaalla. Samainen harha vaikuttaa myös siihen, miltä aurinko ja tähdet näyttävät. En ole huomannut tähdistä samaa mutta tosiaan, aurinkohan näyttää suuremmalta kun se on nousemassa tai laskemassa kuin jos se on korkealla taivaalla.













torstai 26. marraskuuta 2015

Keskipohjalaismaisemaa

Tässä maisemakuvia kotiseudultani

Kunta: Veteli
Kylä: Isokylä

Veteli (ruots. Vetil) on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 3 330 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 520,91 km2, josta 18,60 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 6,63 asukasta/km2.

Vetelin naapurikunnat ovat Evijärvi, Halsua, Kaustinen, Kruunupyy, Lappajärvi, Perho ja Vimpeli.
Veteli on tunnettu erityisesti Kemoran moottoriradasta, jossa järjestetään vuosittain valtakunnallisiakin moottoriurheilutapahtumia.

Vetelissä on muun muassa urheilutalo, jossa uimahalli, jalkapallo- ja pesäpallokenttiä ja urheilukenttä. Lisäksi Tunkkarilla, Räyringissä ja keskustassa on jääkiekkokaukalot. Vetelissä on useita uimarantoja, hotelli, päiväkoti, kolme alakoulua, yläkoulu ja lukio. Vetelin pääkirjasto on peruskorjattu ja laajennettu vuonna 2005. Vetelissä ilmestyy Perhonjokilaakso-paikallislehti.

 
Keski-Pohjanmaa (ruots. Mellersta Österbotten) on maakunta Länsi-Suomessa Merenkurkun rannalla. Sen naapurimaakunnat ovat Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan maakunnat. Keski-Pohjanmaa jakautuu hallinnollisesti kahteen seutukuntaan, Kokkolan seutukuntaan ja Kaustisen seutukuntaan. Pohjanmaasta, Etelä-Pohjanmaasta ja Keski-Pohjanmaasta käytetään yhteisnimitystä Pohjalaismaakunnat.

Keski-Pohjanmaan maakuntalintu on kiuru (Alauda arvensis), maakuntakukka on kissankello (Campanula rotundifolia), maakuntakala on siika (Coregonus lavaretus) ja maakuntakivi on gneissi. Keski-Pohjanmaalla yleisin gneissityyppi on kiillegneissi.

Keski-Pohjanmaan maakuntalaulu on Keski-Pohjanmaan laulu.

Maakunnan pinta-ala on 6 462,95 km², josta on maa-alueita 5 019,36 km², sisävesiä 199,53 km² ja merialueita 1 244,07 km². Suurin kunta pinta-alaltaan on Kokkola. Keski-Pohjanmaan kunnista Kokkolalla on eniten merialuetta ja Lestijärvellä eniten sisävesialuetta. Asukasluvultaan Keski-Pohjanmaa on Suomen maakunnista Suomen toiseksi pienin ja Suomen manneralueen pienin maakunta.

Nykyinen Keski-Pohjanmaan maakunta ei ole täysin sama asia kuin kulttuurillinen Keski-Pohjanmaa, sillä kulttuurillinen Keski-Pohjanmaa ulottuu maakunta- ja läänirajojen yli nykyisten Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien puolelle. Aikaisemmin myös Keski-Pohjanmaan maakunta ulottui myös nykyisen Pohjois-Pohjanmaan maakunnan alueelle.

Kotikyläni tienviittoja

Raivaajapatsas katselee Vetelinjokilaaksoon Vetelin kirkolta
 
 
 
 Räyringinjärvi ja kylämaisemaa
 
 
 

Perhonjoki Tunkkarin sillan kohdalla  
 
 
 
Perhonjoki Forsbackassa
 

 
 
Perhonjoen laaksoa

 
Hyvin hoidettu metsä kasvaa
 
 
 
Maanviljely on yhä tärkeä elinkeino
 
 
 
Monet pellot ovat menneet pakettiin
 
Kivikauden siirtolohkareita