Eikö teistäkin kuu näytä joskus suuremmalta kuin tavallisesti? Silloin kun se on matalalla? Minua kiinnosti tämä ja googlaamalla löysin selityksen Wikipediasta. Se on kuuilluusio eli optinen harha, joka saa kuun näyttämään suuremmalta sen ollessa lähellä horisonttia kuin sen ollessa korkealla taivaalla. Samainen harha vaikuttaa myös siihen, miltä aurinko ja tähdet näyttävät. En ole huomannut tähdistä samaa mutta tosiaan, aurinkohan näyttää suuremmalta kun se on nousemassa tai laskemassa kuin jos se on korkealla taivaalla.
perjantai 27. marraskuuta 2015
Kaunis suuri kuu
Olen monesti ihaillut ikkunastani taivasta ja yrittänyt kuvata sitä, mutta valokuvissa se ei vain näytä niin hienolta. Olen pari kertaa sattunut kulkiessani huomaamaan täysikuun matalalla, jolloin se on näyttänyt suurelta, esimerkiksi 28.10. aamulla. Kuvissa se näyttää todella pieneltä...

Eikö teistäkin kuu näytä joskus suuremmalta kuin tavallisesti? Silloin kun se on matalalla? Minua kiinnosti tämä ja googlaamalla löysin selityksen Wikipediasta. Se on kuuilluusio eli optinen harha, joka saa kuun näyttämään suuremmalta sen ollessa lähellä horisonttia kuin sen ollessa korkealla taivaalla. Samainen harha vaikuttaa myös siihen, miltä aurinko ja tähdet näyttävät. En ole huomannut tähdistä samaa mutta tosiaan, aurinkohan näyttää suuremmalta kun se on nousemassa tai laskemassa kuin jos se on korkealla taivaalla.
Eikö teistäkin kuu näytä joskus suuremmalta kuin tavallisesti? Silloin kun se on matalalla? Minua kiinnosti tämä ja googlaamalla löysin selityksen Wikipediasta. Se on kuuilluusio eli optinen harha, joka saa kuun näyttämään suuremmalta sen ollessa lähellä horisonttia kuin sen ollessa korkealla taivaalla. Samainen harha vaikuttaa myös siihen, miltä aurinko ja tähdet näyttävät. En ole huomannut tähdistä samaa mutta tosiaan, aurinkohan näyttää suuremmalta kun se on nousemassa tai laskemassa kuin jos se on korkealla taivaalla.
torstai 26. marraskuuta 2015
Keskipohjalaismaisemaa
Tässä maisemakuvia kotiseudultani
Kunta: Veteli
Kylä: Isokylä
Veteli (ruots. Vetil) on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 3 330 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 520,91 km2, josta 18,60 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 6,63 asukasta/km2.
Kunta: Veteli
Kylä: Isokylä
Veteli (ruots. Vetil) on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 3 330 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 520,91 km2, josta 18,60 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 6,63 asukasta/km2.
Vetelin naapurikunnat ovat Evijärvi, Halsua, Kaustinen, Kruunupyy, Lappajärvi, Perho ja Vimpeli.
Veteli on tunnettu erityisesti Kemoran moottoriradasta, jossa järjestetään vuosittain valtakunnallisiakin moottoriurheilutapahtumia.
Vetelissä on muun muassa urheilutalo, jossa uimahalli, jalkapallo- ja pesäpallokenttiä ja urheilukenttä. Lisäksi Tunkkarilla, Räyringissä ja keskustassa on jääkiekkokaukalot. Vetelissä on useita uimarantoja, hotelli, päiväkoti, kolme alakoulua, yläkoulu ja lukio. Vetelin pääkirjasto on peruskorjattu ja laajennettu vuonna 2005. Vetelissä ilmestyy Perhonjokilaakso-paikallislehti.
Keski-Pohjanmaa (ruots. Mellersta Österbotten) on maakunta Länsi-Suomessa Merenkurkun rannalla. Sen naapurimaakunnat ovat Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan maakunnat. Keski-Pohjanmaa jakautuu hallinnollisesti kahteen seutukuntaan, Kokkolan seutukuntaan ja Kaustisen seutukuntaan. Pohjanmaasta, Etelä-Pohjanmaasta ja Keski-Pohjanmaasta käytetään yhteisnimitystä Pohjalaismaakunnat.
Keski-Pohjanmaan maakuntalintu on kiuru (Alauda arvensis), maakuntakukka on kissankello (Campanula rotundifolia), maakuntakala on siika (Coregonus lavaretus) ja maakuntakivi on gneissi. Keski-Pohjanmaalla yleisin gneissityyppi on kiillegneissi.
Keski-Pohjanmaan maakuntalaulu on Keski-Pohjanmaan laulu.
Maakunnan pinta-ala on 6 462,95 km², josta on maa-alueita 5 019,36 km², sisävesiä 199,53 km² ja merialueita 1 244,07 km². Suurin kunta pinta-alaltaan on Kokkola. Keski-Pohjanmaan kunnista Kokkolalla on eniten merialuetta ja Lestijärvellä eniten sisävesialuetta. Asukasluvultaan Keski-Pohjanmaa on Suomen maakunnista Suomen toiseksi pienin ja Suomen manneralueen pienin maakunta.
Nykyinen Keski-Pohjanmaan maakunta ei ole täysin sama asia kuin kulttuurillinen Keski-Pohjanmaa, sillä kulttuurillinen Keski-Pohjanmaa ulottuu maakunta- ja läänirajojen yli nykyisten Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien puolelle. Aikaisemmin myös Keski-Pohjanmaan maakunta ulottui myös nykyisen Pohjois-Pohjanmaan maakunnan alueelle.
Veteli on tunnettu erityisesti Kemoran moottoriradasta, jossa järjestetään vuosittain valtakunnallisiakin moottoriurheilutapahtumia.
Vetelissä on muun muassa urheilutalo, jossa uimahalli, jalkapallo- ja pesäpallokenttiä ja urheilukenttä. Lisäksi Tunkkarilla, Räyringissä ja keskustassa on jääkiekkokaukalot. Vetelissä on useita uimarantoja, hotelli, päiväkoti, kolme alakoulua, yläkoulu ja lukio. Vetelin pääkirjasto on peruskorjattu ja laajennettu vuonna 2005. Vetelissä ilmestyy Perhonjokilaakso-paikallislehti.
Keski-Pohjanmaan maakuntalintu on kiuru (Alauda arvensis), maakuntakukka on kissankello (Campanula rotundifolia), maakuntakala on siika (Coregonus lavaretus) ja maakuntakivi on gneissi. Keski-Pohjanmaalla yleisin gneissityyppi on kiillegneissi.
Keski-Pohjanmaan maakuntalaulu on Keski-Pohjanmaan laulu.
Maakunnan pinta-ala on 6 462,95 km², josta on maa-alueita 5 019,36 km², sisävesiä 199,53 km² ja merialueita 1 244,07 km². Suurin kunta pinta-alaltaan on Kokkola. Keski-Pohjanmaan kunnista Kokkolalla on eniten merialuetta ja Lestijärvellä eniten sisävesialuetta. Asukasluvultaan Keski-Pohjanmaa on Suomen maakunnista Suomen toiseksi pienin ja Suomen manneralueen pienin maakunta.
Nykyinen Keski-Pohjanmaan maakunta ei ole täysin sama asia kuin kulttuurillinen Keski-Pohjanmaa, sillä kulttuurillinen Keski-Pohjanmaa ulottuu maakunta- ja läänirajojen yli nykyisten Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien puolelle. Aikaisemmin myös Keski-Pohjanmaan maakunta ulottui myös nykyisen Pohjois-Pohjanmaan maakunnan alueelle.
Kotikyläni tienviittoja
Raivaajapatsas katselee Vetelinjokilaaksoon Vetelin kirkolta
Räyringinjärvi ja kylämaisemaa
Perhonjoki Tunkkarin sillan kohdalla
Perhonjoki Forsbackassa
Perhonjoen laaksoa
Hyvin hoidettu metsä kasvaa
Maanviljely on yhä tärkeä elinkeino
Monet pellot ovat menneet pakettiin
Kivikauden siirtolohkareita
keskiviikko 25. marraskuuta 2015
Talvi saapui Manseen
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)