sunnuntai 13. maaliskuuta 2016

Levin lumoa

Yli kymmenen vuoden ajan olen käynyt lähes joka talvi Levillä. Ensimmäisinä vuosina laskettelin mutta nyt muutamana vuonna olen hiljalleen keskittynyt enemmän ja enemmän hiihtämiseen. Paikkana Levi on vuosien aikana kehittynyt todella paljon mutta sama tunnelma on edelleen mäessä ja laduilla. Mieli lepää joka vuosi.

Tänä vuonna olimme Levillä viikolla seitsemän ja säät suosivat meitä. Pakkasta oli vain pari astetta, lunta satoi ensimmäisinä päivänä ja yhtenä päivänä paistoi myös aurinko. Aurinkoisen päivän vietimme rinteessä, mikä oli loistava päätös. Ensi vuonna taas uudestaan!

Luntahan pohjoisesta löytyi.

Ensimmäisenä iltana jo oli sukset jalassa.

Munkit ja mehut olivat olennainen osa hiihtolenkkejä.

Upeita maisemia!






Täysin uupunut hiihtäjä. Ensimmäinen luisteluhiihtolenkki ja heti 10 km taisi olla liikaa...

Sammuntuvalla näimme myös poroja.

Hieno latukahvio.

perjantai 4. maaliskuuta 2016

Maaliskuun jalanjälkiä

Maaliskuussa on lumipeite usein paksuimmillaan ja tänä vuonna 2016 Vetelissä Keski-Pohjanmaalla lumen syvyys on noin 30cm, mikä on normaalia paljon vähemmän.

Suomenlapinkoira Sakke 2v on aina valmiina lenkille ja utelias lemmikki tutkailee mielellään eläinten jälkiä lumessa. Monenlaista eläintä kulkee hangella eritoten yöaikaan.

Olen havainnut, että metsäpeura tulee asuinsijoillemme parin kolmen vuoden välein ja tämä talvi on taas varsinainen peuratalvi. Metsäpeura liikkuu Suomenselän alueelta Perhosta myös rannikolle päin. Vaikka eläin onkin aika arka, saattaa en nähdä hyvin läheltä ja se liikkuu pääasiassa laumoissa myös asutuksen läheisyydessä. Sen suosikkipaikkoja ovat suojaisat sänkipellot, joista saa tongittua ruokaa lumihangen alta.

Keski-Pohjanmaa & Veteli
 
Sakke valmiina lenkille
 
Suomenlapinkoiran jäljet
 
Jäniksen jäljet
 
 
Kissan jäljet 
  
Ketun jäljet

 
Metsäpeura eli suomenpeura

 
Metsäpeuran jäljet
 
 
Metsäpeuralauman jäljet pellolla 
 
Syrjäinen peltotilkku on hyvä peurojen ruokailupaikka
 
 Hiiren jäljet
 
Metsäkauriin jäljet 
 
Metsäkauris
 
Sakke tarkkailee maisemia 
 
 Kuoman talvisaapas kokoa 43

Hiihtolatu 

Sakke hiirijahdissa
 

 
 
 

lauantai 13. helmikuuta 2016

Räyringinjärven kunnostusprojekti

 
 
Kotiseutuni merkittävin järvi, Räyringinjärvi, päätettiin kunnostaa pääosin talkoovoimin vuosina 2014-2015. Järven Isokylän puoleista rantaa ruopattiin, karikivet räjäytettiin ja järven pohjalle asetettiin peräti 1400m pitkä putki. Putki halkoo matalan järven syvännettä ja kuljettaa vettä Pesuojaan. Putki edesauttaa siihen, että veden kiertokulku nopeutuu ja vesi hapettuu nopeammin. Järven pinnalla on usein happirikasta vettä, mutta pohjassa ei, mikä saa järven veden laadun muuttumaan varsinkin kesäisin huonoksi. On sinilevää ja levälauttoja sekä liikaa kaislikkoa. Myös talvisin on esiintynyt happikatoa ja kalakuolemia.
 
Putki asennettiin järven jäälle talkootyönä maaliskuussa 2015 ja kevään mittaan se upposi järven pohjaan. Putkeen oli jäänyt aluksi vettä, jolloin se nousi pintaan, mutta upposi lopulta putkeen porattujen reikien takia. Putkeen kiilattiin betonirenkaita neljän metrin välein. Kukin rengas painaa 80kg.   
 
Räyringinjärvi on erittäin suosittu virkistyspaikka, mutta heikentyneen veden laadun  vuoksi haluttiin palauttaa kalaisan ja näyttävän järven vetovoima.
 
"Kappale kauneinta Suomea"
 
 

Räyringinjärvi sijaitsee 'Suomen kapeimman vesistön', Kruunupyynjoen, keskijuoksulla Vetelissä, Keski-Pohjanmaan maakunnassa. Järven ala on 3,8 km², keskisyvyys 1,5 metriä ja suurin syvyys vajaat neljä metriä. Pienestä vesitilavuudesta johtuen järvi on rehevöitynyt.
 
Järven valuma-alue ei ole paljoa isompi kuin järvi itse, Perhonjoen vedenjakaja kulkee aivan lähellä järven itärantaa. Laskupuro, Pesuoja, virtaa Porasenjokeen, joka muutaman järven jälkeen muuttuu Kruunupyynjoeksi.
 
Kruunupyynjoen vesistön pinta-ala on 788 km² ja järvisyys 2,8 %. Vesistö on tasan sadan kilometrin pituinen, joten keskileveydeksi tulee vain 8 km. Räyringinjärvestä jonkin matkaa kaakkoon vesistö kuroutuu Ähtävänjoen ja Perhonjoen välissä kapeimmillaan vain reilun kilometrin levyiseksi.
 
Projektin kulku:
 
Vetelissä sijaitsevan Räyringinjärven kunnostus on aloitettu järven vesipinnan laskulla.  Nyt alkaneessa kunnostuksen ensimmäisessä vaiheessa järvi pidetään talven 2014 – 2015 aikana puoli metriä normaalia alempana ja rantoja kunnostetaan. Järven laskun tavoitteena on sedimentin tiivistäminen jäätymisen seurauksena ja tätä kautta järven vesitilavuuden lisääminen. Vedenlaskun aiheuttamien haittojen vähentämiseksi järveä hapetetaan tulevan talven aikana kahden hapettimen avulla. Kunnostuksen toisessa vaiheessa on tarkoitus asentaa järven pohjaan putki, jotta hapetonta vettä voidaan jatkossa johtaa pois syvänteestä ja parantaa näin järven tilaa.
 
Räyringinjärven ongelmana on pidempään ollut lisääntynyt vesikasvillisuus, leväkukinnot ja veden ajoittainen sameus.   Järvellä esiintyy talvisin hapettomuutta ja kalakuolemia. Järvi on yksi parhaista Keski-Pohjanmaan lintujärvistä. Järvellä pesii runsaslukuisina monia vesilintulajeja.
 
Kunnostustöissä järvelle jätetään linnustolle tärkeitä järviruokoalueita pesimä- ja suojapaikoiksi.
 
Räyringinjärven kunnostus toteutetaan Räyringin kalastuskunnan, Vetelin kunnan ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen yhteistyönä. Kunnostuksen ensimmäisen vaiheen kustannukset ovat 90 000 euroa ja toisen vaiheen kustannukset 40 000 euroa. Valtio maksaa puolet kustannuksista ja paikalliset tahot toisen puolen.
 
Kunnostuksen yhteydessä yksityisten rantojen ruoppauksiin saa pääsääntöisesti ryhtyä sen jälkeen, kun vesipinta on laskenut luvan edellyttämälle tasolle.  Jos rannanomistajilla on tarvetta aloittaa työt ennen kuin vesi on laskenut lupapäätöksen edellyttämälle tasolle, tulee ruoppauksesta tehdä ilmoitus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukseen.  Järven vesipinta on nyt 30 sentin päässä kunnostuksen tavoitetasosta. Vesipinnan laskua pyritään nopeuttamaan äskettäin asennetulla toisella putkella. Viime päivien runsaat sateet ovat hidastaneet järven vedenpinnan laskua.
 
Räyringinjärven kunnostuksen suunnittelu alkoi vuonna 2004 ja Räyringin kalastuskunta sai kunnostukseen luvan vuonna 2008. 
 
 Pesuojansuun ruoppausta ponttoonikaivinkoneilla
 
 
 
 
 
 Järven jäälle asennettu 1400m pitkä putki
  
Kukin betonirengas painaa 80kg 

 
Pesuoja ja pato 

 
Vedenpintaa laskettiin, että ruoppaus onnistuisi 

 
Pesuoja 

Kesällä 2015 järvi hengittää taas